Kirja onnistuu käsittelemään suhteellisen pienestä sivumäärästään
huolimatta yllättävänkin laajasti erilaisia teemoja. Huomionarvoista on
myös se, kuinka teemoja syvennetään. Karin Ehrnrooth käsittelee elämän
perusongelmia sekä haasteita omaan perheeseensä peilaten, mutta silti kuitenkin samaistuttavasti. Odotin kirjalta erityisesti sitä, miten se käsittelee Adolf
Ehrnroothia. Miestä, josta lähes kaikilla suomalaisilla on jonkinlainen
näkemys. Kirja onnistui kuitenkin täyttämään kohdallani odotukset. Kirja
ei pyri kuvaamaan Adolf Ehrnroothia Mannerheimristin ritarina tai
jalkaväen kenraalina. Se pyrkii kuvaamaan Adolf Ehrnroothin isähahmona
sekä moniuloitteisena perheenjäsenenä, jonka elämässä menneisyys näkyy
jatkuvasti.
Kirja kulkee lähes kronologisesti pitkin Adolf Ehrnroothin elämän erityisesti perheen kautta tarkasteltuna. Loppua kohti pyritään myös avaamaan ihmisten käyttäytymisessä näkyviä piirteitä menneisyyden kautta. Karin Ehrnroothin elämää kuvataan ja pohditaan myös verraten isänsä elämään. Monet nuoruuteen kuuluvat ilmiöt saavat uudet ilmenemismuodot, mutta silti niistä on tunnistettavissa yleismaallisia piirteitä. Kaiken sodan vaikutusten ja sotilasarvojen läpi paistaa kuitenkin lopulta tyttären käsitys isästään.
Kirjailija: Karin Ehrnrooth
Teos: Isäni oli nuori sotilas
Sivumäärä: 257
Julkaisija ja julkaisuvuosi: Gummerrus 2008
"
Sota oli aina läsnä, keskellä perhettäni, niin kauan kuin jaksan
muistaa. Pitkiä aikoja olin sitä mieltä, että se oli täysin normaalia -
minun perheelleni se oli normaalia. Haavat ja arvet muuttuivat
normaaleiksi, niiden kanssa elettiin. Sellaista ei kyseenalaisteta, kun
muusta ei tiedetä. Myöhemmin elämässä tuli selväksi, että sotaveteraanin
lapsella voi olla erilaiset lähtökohdat kuin hänen ystävillään. Pala
nousee yhä kurkkuun, kun näen Karjalan kannaksen vanhoja karttoja ja
jotakin, joka on Äyräpää, ja sen alla lukee JR 7 ja Ehrnrooth. Ehrnrooth
on minun isäni."
